Immikkoortortat akornanni assigiinngisitsineq
Avannaamioqatigiit Killiini Immikkoortortat akornanni assigiinngisitsineq pillugu paasissutissat.
Danmarki
Danmarkimi assigiinngisitsisoqartarpoq. Inuit immikkut inuiaassuteqartuni ikinnerussuteqartut, assersuutigalugu, suliffissarsiornerni, inuiaqatigiinni akuunerni ilanngullugu internetsikkut inuiaqatigiinni akuunerni assigiinngisitsisoqartarpoq. Nunasisut taakkulu kinguaavisa 45%-ii.
Ataani Danmarkimi immikkoortortat akornanni assigiinngisitsinerit pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput .
Mino Think. Mino Danmark. Qallunaatut.
Mino Danmark-ip, qallunaat ikinnerussuteqartut sumiiffimminni oqalliseqataasarnerat oqarsinnaaqataasarnerallu pillugit akissarsiaqaratik sullissisartut, nalunaarusiaa.
Køn og handicap. DH – Danske handicaporganisationer. Qallunaatut.
sanmarkimi Innarluutillit Kattuffiata sakkuutaasivia, suiaassutsit innarluuteqarnerlu pillugit misissuisarnerit pillugit paasissutissanilllu allanik imalik.
LGBT+ Denmark-ip nalunaarusiai. LGBT+ Denmark. Qallunaatut.
LGBT+ Denmark-ip nalunaarusiai assigiinngitsut.
Savalimmiut
Savalimmiut qeqertaaraqarfimmiutut inooriaaseqartarput, taamatullu inooriaasilittut, immikkoortortat akornanni assigiinngisitsineq ajornartorsiutaagajukkarpoq. Assigiinngisitsineq inuiaqatigiinni assigiinngitsukkut malunnarsisarpoq. 2006-imi Savalimmiuni ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanermut piumasaqaatit atuutilerput, 2017-imi suiaatigiit katissinnaanngortitaapput, kisianni 2024-imi nunasisut inooqataasalernissaannut malittarisassaq Inatsisartunut saqqummiunneqarmat, itigartitaavoq.
Ataani Savalimmiuni immikkoortortat akornanni assigiinngisitsinerit pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
“Den usynlige understrøm. Migration og tilhørsforhold blandt Færøernes LGBT+-minoriteter”. Firouz Gaini. Tidsskrift for kjønnsforskning, Universitetsforlaget. 2024. Qallunaatut.
Savalimmiuni 1940-kkunniit ullutsinnut LGBT+-t ikinnerussutigiit inissisimaneri pillugit ilisimatusarnermi misissuinerni ilanngutassiaq.
“Marriage Migrants to the Faroe Islands: An Analysis of the Life-World of Non-Western Women Married to the Faroe Islands”. PhD-inngorniap ilsimatuutut allaatigisaa. Rúna Preeti Isfeld. Aalborgimi Ilisimatusarfik. 2019. Tuluttut.
Savalimmiuni arnat killeermiuunngitsut Savalimmiunut katinnikut inuuneri pillugit ilisimatuutut allaatigisaq.
“”Employers could use us, but they don’t”: voices from blue-collar workplaces in a norther periphery”. Anna-Elisabeth Holm, Bernadette O’Rourke, Mike Danson. Springer. 2019. Tuluttut.
Avannaamioqatigiinneersuungitsut Savalimmiunut nuukkaangamik sulisartoqarfinni misigisartagaat misissoriarlugit ilisimatusarnermi ilanngutassiaq.
“Rætt til ríkisborgararætt?” Javnaðarflokkurin á Fólkatingi. 2024. Savalimmiusut.
Savalimmiunut nunasisartut innuttanngortartullu pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarusiaq.
“”It’s like they have a cognitive map of relations’: Feeling strange in a small island community”. Hayfield, E. A., & Schug, M. Journal of intercultural studies. 2018. Tuluttut.
Savalimmiuni nunasisartut misigisartagaat missoriarlugit ilisimatusarnikkut ilanngutassiaq.
Kalaallit Nunaat
Ataani Kalaallit Nunaanni immikkoortortat akornanni assigiinngisitsinerit pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
Human Rights in Focus. Report to Inatsiartut 2022-2023. Danish Institute for Human Rights, 2023. På engelsk, dansk og grønlandsk.
En 2023-rapport fra Institut for Menneskerettigheder til Grønlands parlament, Inatsisartut, om status for menneskerettigheder og kvinders rettigheder i Grønland.
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit
Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPS) arlaannaannulluunniit attuumassuteqaratik nalinginnaasumik ilisimasanik piginnaasanillu ineriartortitseqataasussaapput nunatsinnilu inuit pisinnaatitaffiinik siuarsaanissaq illersuinissarlu suliassaraluguttaaq.
Tilioq. På engelsk, dansk og grønlandsk.
FN’p innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaat tunngavigalugu Tiliup inuit innarluutillit atugai, periarfissai aamma pisinnaatitaaffii sulissutigai.
NIIK
NIIK tassaavoq inunnut innarluutilinnut peqatigiiffit nuna tamakkerlugu ilaasortaatitaqartut kattuffiat.
Islandi
Islandip 1975-imi naligiissitaalernissamut inatsisit annertuut akuerineqarput, kisianni aatsaat 2018-imi ammip qalipaataa immikkullu inuiaassutsit malillugit assigiimmik pineqartalernissamut inatsiseq akuerineqarpoq. 2019-imi suiaassutsit malillugit nammineq naalagaasinnaatitaalernermut inatsit akuerineqarmat.
Ataani Islandimi immikkoortortat akornanni assigiinngisitsinerit pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
“Always in Second Place”. Transnational Women in East-Iceland, Intersectionality and Gender Equality in the Regions. Margaret Anne Johnson. Islandimi Ilisimatusarfik, 2019. Tuluttut.
Arnat nunasiffimminnit allaanerusumik piorsarsimasoqartoqartuneersut qanoq suiaassutsit naligiissitaasarnermullu paasinnittarnerat, ingammik isorliunerusumiittut pillugit kandidatinngorniartup ilisimatuutut allaaserisaa.
LGBTI affairs. Islandimi Naalakkersuisut. Tuluttut.
LGBTI-t pisinnaatitaaffii pillugit Islandimi Naalakkersuisut nittartagaat, illutsinni inatsisit 2022-2025-imullu suliniutaanikut ilanngullugit.
Epistemic Violence Toward Immigrant Women in Iceland: Silencing, Smothering, and Linguistic Deficit. Jón Ingvar Kjaran, Brynja E. Halldórsdóttir. Nordic Journal of Migration Research, 2022. Tuluttut
Islandimi qanoq #metoo atorlugu eqeersaallutik oqaluttuarineqartartut, qanoq Islandimi piorsarsimassutsikkut suliffeqarfinniillu arnat nunasinikut nakuuserfigineqartartut nipangersaagaasarneri, assersuusiortaraat.