Arnat politikkimi pissaaneqartarneri suleqataasarnerilu
Avannaamioqatigiit Killiini Arnat politikkimi pissaaneqartarneri suleqataasarnerilu pillugit paasissutissat.
Danmörk
Danmarki 1849-mili demokrateeqalerpoq, kisianni aatsaat 1915-imi arnat qinersisinnaatilaalerput naalakkersuisunngorsinnaanngorlutillu. Ullutsinni arnat Naalakkersuisuni 45,3%-iupput, kisianni naalakkersueqataanermi sinniisoqarnermilu suli naligiissitaanngillat.
Ataani Danmarkimi arnat naalakkersuisoqarnermi pissaanerat akuusarnerallu pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
Ligestilling i kommunerne. Miljø- og Ligestillingsministeriet. Qallunaatut.
Danmarkimi Kommuneqarfinni naligiissitaaneq naalakkersuisoqarnermilu sinniisoqarneq.
Fremgang og stilstand i toppen af dansk politik. Tinne Steffensen & Lumi Zuleta. Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituti. 2022. Qallunaatut.
2022-mi Folketingimut aammalu 1988-2022-imut qinersisarnerni suiaassutsimi immikkullu inuiaassuseqarnermi sinniisoqarneq pillugu Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaat.
Kvinder i politik. Danskit Naalakkersuisui. Qallunaatut.
Oqaluttuarisaanermi arnat naalakkersueqataasarnerat pillugu Danskit Naalakkersuisuisa paasissutissiaat.
Savalimmiut
2024-imi Naalakkersuisuni arnat 44%-iupput, Inatsisartuni 30%-iullutik ilanngullugulu kommuuneqarfinni 36%-iiullutik. Savalimmiuni naalakkersuinerni arnat amerlinissaat sulissutigineqarpoq. Jona Henriksen Karin Kjølbro-lu Inatsisartuni arnani siullerpaajunikuupput, taavalu 1993-94-imi Marita Petersen arnani siullerpaalluni Savalimmiuni Ministeriuninngorpoq.
Ataani Savalimmiuni arnat naalakkersuisoqarnermi pissaanerat akuusarnerallu pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
“Ymiskar fortreytir. Ein lýsing av vantandi javnstøðuni í Føroyum”, Folketingimi Social Demokraait, 2020. Savalimmiusut.
Savalimmiuni naligiissitaannginneq pillugu allaatigisaq, ingammik naalakkersueqataanermi, aqutsesuunerni, Inuinnaat naalakkersueqataaneranni, ataatsimiititaliani siunnersueqatigiinnilu.
“Gallup veljarakanning fyri Demokratia”, Demokratia, 2022. Savalimmiusut.
Savalimmiuni suiaassutsit malillugit naalakkersueqataaneq qinersisarnerlu pillugit kitsisit saqqummiunneqarneri.
Demokratia. Savalimmiusut.
Demokratia, Kaffuffik arnat naalakkersuinerni aalajangeeqataasarnisaat anguniarlugu partiinut pituttorsimanngitsunik aaqqissuussisartup, nittartagaa.
Kalaallit Nunaat
Ataani Kalaallit Nunaanni arnat naalakkersuisoqarnermi pissaanerat akuusarnerallu pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
Intervention to CEDAW. Sarah Olsvig. 2021. Tuluttut.
Indlæg fra Grønlands Menneskerettighedsråd til CEDAW om “Effektiv deltagelse, konsultation og samtykke fra oprindelige kvinder og piger i det politiske og offentlige liv”, fra 2021.
Major challenges await Greenland’s new minister for gender equality. NIKK, 2018. Tuluttut.
Interview med Inge Olsvig Brandt, sekretariatsleder ved Grønlands ligestillingsråd.
Greenland. Global Media Monitoring Project, 2021. Tuluttut.
Grønlandslanderapport om køn i nyhedsmedierne fra 2021.
Islandi
1980-imi Nunarsuarput tamakkerlugu Islandimi demokratiskimik qinersinermi arnaq, Vigdís Finnbogadóttir, præsidentinngoqqaarpoq, kisianni aatsaat 2009-imi arnaq, Jóhanna Sigurðardóttir, ministeriuninngorpoq. 2024-imi Alþingi-mi, Islandimi Inatsisartuni, arnat 47,6%-iupput, taavalu sumiiffinni nalaakkersuisuni 50,4%-iullunik.
Ataani Islandimi arnat naalakkersuisoqarnermi pissaanerat akuusarnerallu pillugit paasissutissat takuneqarsinnaapput.
Doing and Becoming: Women‘s Movements and Personhood in Iceland 1870-1990. Sigríður Dúna Kristmundsdóttir. Islandimi Ilisimatusarfik, 1997. Tuluttut.
1900-kunni ukiut qulikkaat kingullernit ullutsinnut Islandimi naligiissitaaneq pillugu isumassarsiat suliniutillu.
From Feminism to Class Politics: The Rise and Decline of Women‘s Politics in Reykjavik. Auður Styrkársdóttir. Umeå-mi Ilisimatusarfik, Sverigimi, 1998. Tuluttut.
Islandimi 1908-1926-imut arnat qinersisinnaatitaanerisa, partiit politikkiisa ittut pissaanerisalu pissusai pillugit ilisimatuunngornermi allaaserisaq. Ukiuni taakkunani Islandimi arnat sumiiffinni naalagaaffimmilu immikkut allattuiffeqarsimapput.
Women’s Suffrage in Iceland. Arnat Oqaluttuarisaanermi Allagaateqarfiat. Tuluttut.
1915-imi Islandimi arnat qinersisinnaatitaalernerat pillugu ilanngutassiaq, Arnat Oqaluttuarisaanermi Allagaateqarfiata nittartagaanni.
Power and Influence. Islandimi Kisitsisaataasivik. Tuluttut.
Islandimi nalaakkersueqataanerni arnat angutillu aammalu eqqartuussiveqarnerni aaqqissuussinerni pingaarnersiuilluni kisitsisit, Islandimi Kisitsisaataasiup nittartagaani.
Women in Parliament. Alþingi. Tuluttut.
Arnat inatsisartuni ilaasarnikut pillugit, Alþingi-p, Islandimi Inatsisartut nittartagaat.